Jotain aivan muuta

Tää viikonloppu oli sellainen, jonka mä tahtoisin voida tallettaa jotenkin, konkreettisempana kuin pelkkänä muistona vain.

Perjantaina mä pääsin sit vihdoinkin ovesta ulos jossain vaiheessa, kun mun oli vietävä aikamoinen nippu promolevyjä postiin. Hakaniemessä näin ystäväni J:n, menimme oluelle Säveleen. Mies tuli myös paikalle, samoin J:n puoliso E. Meillä oli mukavaa, tunnelma oli lämmin ja toverillinen. J:n ja E:n poistuttua jatkoimme iltaa miehen kanssa kahdestaan. Päädyimme hänen kotiinsa. Vietimme upean yön ja aamun. Lauantaina pakkauduttiin autoon ja suunnistettiin Turkuun. Matkamusana huudatettiin Kentin levyjä. Majoituimme Omenahotelliin ja lähdimme Foijaan syömään. Ruoka oli hyvää ja oli mukavaa istua kynttilänvalossa käsi kädessä, jutella ja olla vain. Parin drinkin jälkeen menimme Palatsiin kuuntelemaan Teräsbetonia! (Kaikki, jotka tuntee mut, tipahtaa nyt tuoleiltaan.) Halusimme tehdä jotain aivan erilaista kuin tavallisesti ja sitä tuo keikka todella oli. Palatsista Cosmiciin ja sieltä DownTowniin. Siellä tapasin tungoksessa miehen menneisyydestä ja minusta oli ihanaa moikata ja jutella ja palata sitten rakkaani viereen. Nukuimme hyvin ja aamulla katselimme kaupunkia. Kotimatkalla oli selvästi havaittavissa, kuinka duuniahdistus nousi mitä lähemmäs Helsinkiä saavuimme.

Kävin äänestämässä ja nyt yritän keräillä itseäni kasaan huomenna alkavaa työviikkoa varten. En tahtois, voi kamala miten paha olo mulle tulee pelkästä ajatuksesta.

Miehen sanoin: "Upeaa olla sun kanssa täällä, tai ihan missä vaan!"

Triinu haastoi vaatemeemiin. Tämä ei yllätä ketään: mustat alusvaatteet, mustat housut, musta huppari, jonka päällä on musta villapaita. Jaloissa mustat villasukat. Miten niin tylsä? No, olkoon vain, mutta musta on mun väri.