Pieleen menee, Lostis.
Minulla ei ole aikaa eikä voimia mennä yksityiskohtiin, mutta huonostihan tässä kävi. Sitä monet teistä varmaan jo aavistelivat ja jotkut jopa toivoivat.
Olen aika säpäleinä juuri nyt.
Illaksi on silti mukavaa tiedossa, kun rakkaista rakkaimmat ystävät teatteri-illan tarjoavat ja sen jälkeen seuraan liittyy lisää rakkaita ja pääsemme soittamaan kovaa rokkia ja viettämään iltaa yhdessä pitkästä aikaa.
Viime yönä ajattelin, että kirjaudun tänne blogiini ja poistan sen kokonaan. Jostain syystä en kuitenkaan tehnyt sitä, mutta ajatus tuntui hyvin houkuttelevalta.
Olisi mentävä suihkuun ja meikattava ja valmistauduttava iltaan. Miten minä jaksan tästä eteenpäin?
(Rakkaalle ystävälleni, joka ennen tunnettiin Blogoslaviassa nimellä Poppy, tahtoisin lähettää miljoona halausta ja kiitosta. Olet ihana.)
Olen aika säpäleinä juuri nyt.
Illaksi on silti mukavaa tiedossa, kun rakkaista rakkaimmat ystävät teatteri-illan tarjoavat ja sen jälkeen seuraan liittyy lisää rakkaita ja pääsemme soittamaan kovaa rokkia ja viettämään iltaa yhdessä pitkästä aikaa.
Viime yönä ajattelin, että kirjaudun tänne blogiini ja poistan sen kokonaan. Jostain syystä en kuitenkaan tehnyt sitä, mutta ajatus tuntui hyvin houkuttelevalta.
Olisi mentävä suihkuun ja meikattava ja valmistauduttava iltaan. Miten minä jaksan tästä eteenpäin?
(Rakkaalle ystävälleni, joka ennen tunnettiin Blogoslaviassa nimellä Poppy, tahtoisin lähettää miljoona halausta ja kiitosta. Olet ihana.)
posted by Lostis at 2:03 PM
6 Comments:
No voihan... Juuri kun hekumoin että sinulla menee asiat paremmin.
Hyvä että sinulla on silti ystäviä lähellä. En todellakaan osaisi antaa neuvoja siitä kuinka mennä eteenpäin, en osaa sitä tällä hetkellä hirvittävän hyvin itsekään, mutta joka aamu huomaan silti herääväni uuteen päivään. Ehkä siellä takaraivossa kuitenkin on ajatus - joskin piilossa - että jotain hyvää on odottamassa kulman takana.
Ota iloa irti ystävistäsi. Heitä ainakin arvostat ihan selvästi. Eiköhän sekin tunne ole molemminpuoleinen.
Irrottelehan nyt kunnolla jos pystyt. Huolehdi huomista huomenna...
*Hali* (Tietän, virtuaalihalit on hanurista, mutta kädet ei taida nyt ylettyä ihan sinne asti :p)
Kiitos, Feeniks. Jotenkin minä tiesin, että sinä ymmärrät.
Virtuaalihalit on mukavia, oikeiden puutteessa nekin ilahduttavat särkynyttä mieltäni.
Itken hetken ja sitten yritän saada jotain aikaan.
Kiitos, Cista. Kiitos paljon.
Auts, tosi kurjaa, olen pahoillani puolestasi, just kun... Ai on virtuaalihalit potaskaa ? En tiennytkään - no :-) voi sun jee, joudan kohta museoon viissiin,
Täältä tulee sitten *virtuaalikonjamiinia* ja pussillinen *virtuaalisuklaata* ja IIISO, ihan *oikea hali* sulle rakas sisko, kädet vain ristiin olkapäille ja rutistat ! Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Täällä ollaan toivoo virtuaalisiskosi Koo.
Ei minusta virtuaalihalaukset ole ollenkaan huonoja. Joten kiitos, Katili, rakas siskoseni.
Elämä osaa yllättää. Tilanne ei näytä enää ollenkaan niin pahalta kuin eilen.
Nääh. Virtuaalihalit nyt ovat vain huono korvike oikeaan halaukseen verrattuna. Älä nyt Katili vielä sen takia museoon mene ;)
Post a Comment
<< Home