Kuumia tunteita

Mitä ihmettä minä olen tehnyt ansaitakseni maailman parhaat ystävät?!?

Eilinen oli yhtä tunteiden vuoristorataa taas. Aamun ja päivän mä olin tosi masentunut, koska olin tavallaan ymmärtänyt väärin miehen tilityksen. Tavallaan olin ymmärtänyt aivan oikein, tämä on monimutkaista enkä osaa sitä oikein selittää menemättä yksityiskohtiin ja sitä en halua tehdä. Mies lähti eilen luotani joskus keskipäivällä ja seuraavat viisi tuntia mä olin ihan pohjalla. Kuitenkin treffatessani hänet taas puoli kuudelta, oli kaikki jo taas vähän paremmin. Olin vähän varautunut ja etäinen, mutta illan mittaan varaukset katosivat.

Me tavattiin Jaska ja Santeri sekä Saija ja Jarkko KuuKuussa. Sieltä käveltiin Q-teatterille katsomaan Nelostie -nimistä näytelmää, joka oli oikein mainio ja hauska. Olin vain aika väsynyt johtuen vähistä unista ja pelkäsin nukahtavani teatterin lämmössä. Esityksen jälkeen painelimme TinTin Tangoon, jossa tapasimme lisää ystäviäni. Meillä oli kassit täynnä alkoholipitoisia juomia ja hiippailtiin siitä Sibiksen Umppariin (joka on siis treenikämppä). Soitimme tuntikausia. Mies oli jossain vaiheessa sanonut, että poistuu ehkä paikalta ja lähtee parhaan ystävänsä kanssa baariin. Onnistuimme kuitenkin puhumaan hänet ympäri ja kokeilemaan laulamista. Olen kai sanonut ennenkin, että miehellä on tosi kaunis ääni ja pienellä treenillä hänestä saisi mainion laulajan. Mies innostui vetämään parikin biisiä ja oli suloista katsella kuinka epävarmuuden tilalle tuli silkkaa mielihyvää.

Lähdimme Umpparista joskus neljän maissa jatkoille Jaskan luo. Siinä vaiheessa yötä kaikki alkoivat jo olla aika humalassa ja Santeri alkoi tilittää minulle huonoa oloaan siitä, ettei ole ollut minulle tarpeeksi läsnä, kun mulla on ollut vaikeaa. Itkuhan minulta pääsi, kun ystävä puhui niin kauniisti siitä, kuinka tärkeä ystävyytemme hänelle on. Jaska poistui nukkumaan jossain vaiheessa, J ja E lähtivät kotiin, kuten myös Jari. Santeri, minä ja mies kuuntelimme vielä levyjä ja juttelimme. Santeri kuukahti vierassänkyyn ja me miehen kanssa istuimme lattialla ja juttelimme ja suutelimme. Tilanne oli aika absurdi, olimme siis Jaskan kotona ja Santeri nukkui samassa huoneessa, mutta me olimme yhtäkkiä toistemme kimpussa kuin takiaiset. Ties kuinka kauan olisimme jatkaneet, jos olisimme olleet kaksin. Lähdimme vetämään takkeja päälle tarkoituksena lähteä kotiin, mutta jäimmekin jumiin eteiseen, suutelimme ja olimme miltei räjähtää kiihkosta, revimme toistemme vaatteita ja suutelimme jokaista ihosenttiä, jonka esiin saimme. Lopulta meidän oli lähdettävä ulos, pelkäsimme herättävämme kaikki.

Ulkona kirpeässä aamupakkasessa jäähtyi nopeasti. Kello oli melkein kahdeksan aamulla, emmekä olleet syöneet mitään koko lauantain aikana, joten saimme kuningasidean käydä aamiaisella Cumuluksessa. Meillä oli oikein hauskaa, joimme litroittain kahvia ja nautimme kunnon hotelliaamiaisen. Tulimme sitten kotiini nukkumaan. En juurikaan saanut taas unta, makasin hereillä ja kuuntelin miehen hengitystä ja nautin hänen lämmöstään.

Herättyämme mies huolehti rikkiraavitusta selästäni, rasvasi ihoani ja hieroi kipeitä hartioitani. Me puhuimme paljon ja nautimme toistemme seurasta ja ihojen kosketuksesta. Hän lähti kotiin joskus puoli yhden maissa, tapaa tänään entisen tyttöystävänsä. Hänellä on vaikea päivä. Entisen tyttöystävän kanssa pitäää selvittää monia asioita, kuten yhteinen asuntolaina. Lähtiessään hän vielä sanoi, että tahtoisi tulla illalla takaisin.

Tunteeni ovat siis ymmärrettävästi todella sekaisin, mutta tänään olen neljä miljoonaa kertaa onnellisempi kuin eilen. Kunpa tämä onni jatkuisi vielä, edes tämän päivän.

Minä todella rakastan ystäviäni. He tekivät eilisestä ikimuistoisen.