Tyttömäinen olo.

Helpottaa.

Lähdettiin töistä Janskin, Ninskin ja tiedätte-kyllä-kenen kanssa syömään ja leffaan. Nähtiin History of Violence. Pidin siitä, mutta en niin paljon kuin olisin toivonut. Lopputekstien aikana, valojen syttyessä Yömies ja mä tartuttiin toisiamme kädestä. Janski lähti suoraan kotiin, me käveltiin kolmestaan kohti steissiä. Me oltiin juteltu, että mentäis vielä kaljalle leffan jälkeen, mut Ninski poistui seurueesta todeten, että "mä en ehkä ole ihan samalla taajuudella nyt teidän kanssa..."

Me mentiin oluelle, juteltiin, käytiin läpi eilistä raivopamaria ja muutakin. Me istuttiin käsi kädessä ravintolassa ja tuijoteltiin toisiamme. Jossain vaiheessa se ehdotti, puolitosissaan, että mentäis kotiin. Mun tai sen. Tultiin järkiimme (mä menen aamuun huomenna, se iltaan). Erottiin ratikkapysäkillä tiukasti halaten ja hellästi suudellen.

Onpa tyttömäinen olo.

Suihkuun ja nukkumaan, muutaman tunnin ajaksi. Herätyskello soi 05.45.

Lauantaina mä tapaan Yömiehen kaksoisveljen, se oikein vaatimalla vaati sitä. Mmm.