Iltavuorot on hanurista.
Permele, että käy vanhan voimille nää iltavuorot.
Tulin töistä, söin vähän ja nyt nuokun tässä miettimässä, että suihkuunko vielä pitäisi jaksaa. Selässä on neljätoista naulaa pystyssä, siis tuntuu siltä, ei oikeasti ole.
Yömies pysyi tänäänkin kotona, mutta lähetti mulle tekstareita, joissa vakuutti ettei ole alkoholisoitumassa eikä hyppäämässä kaulakiikkuun. Hyvä näin. Ehkä se kykenee jo huomenna palaamaan elävien kirjoihin, ehkä ei.
Meillä on duunissa parin kuukauden välein aina sellanen tapaaminen lähimmän esimiehen kanssa. Käydään läpi vähän työasioita ja loppuaika hölistään muuta. Tänään mun uusi esimieheni JS kutsui mut tällaseen tapaamiseen. Me juteltiin puolitoista tuntia lähinnä siitä, kuinka mä jaksan. Se paljasti vahingossa syyn, miks mua ei ylennetty silloin alkusyksystä: mä olen niiden tukiverkko. Mä olen niin hyvä työssäni, ettei ne halua siirtää mua pois ja samalla tuuraan esimiehiä niiden työssä, jos ne on poissa. Musta se ei ole reilua. Ne ei anna mun edetä, koska mä olen niin hyvä juuri tuossa. Mut palkassa se ei mitenkään tietenkään näy. Tätä pitää miettiä.
Ystäväni Poppy sai bloggaamisesta tarpeekseen. Onneksi on kuitenkin vielä olemassa tuo ihminen, elämässäni. Uskallan väittää, että meille on tässä pikkuhiljaa kehittymässä oikein hyvä ja syvä ystävyys. Olen siitä iloinen, sillä hyviä ihmisiä minä juuri elämääni tarvitsen. Ja Poppy on hyvä ihminen. Halaus hänelle ja toivottavasti nähdään pian.
Niin, miten se oli? Suihkuun? Mitä? Mä haluan vain mennä nukkumaan.
Tulin töistä, söin vähän ja nyt nuokun tässä miettimässä, että suihkuunko vielä pitäisi jaksaa. Selässä on neljätoista naulaa pystyssä, siis tuntuu siltä, ei oikeasti ole.
Yömies pysyi tänäänkin kotona, mutta lähetti mulle tekstareita, joissa vakuutti ettei ole alkoholisoitumassa eikä hyppäämässä kaulakiikkuun. Hyvä näin. Ehkä se kykenee jo huomenna palaamaan elävien kirjoihin, ehkä ei.
Meillä on duunissa parin kuukauden välein aina sellanen tapaaminen lähimmän esimiehen kanssa. Käydään läpi vähän työasioita ja loppuaika hölistään muuta. Tänään mun uusi esimieheni JS kutsui mut tällaseen tapaamiseen. Me juteltiin puolitoista tuntia lähinnä siitä, kuinka mä jaksan. Se paljasti vahingossa syyn, miks mua ei ylennetty silloin alkusyksystä: mä olen niiden tukiverkko. Mä olen niin hyvä työssäni, ettei ne halua siirtää mua pois ja samalla tuuraan esimiehiä niiden työssä, jos ne on poissa. Musta se ei ole reilua. Ne ei anna mun edetä, koska mä olen niin hyvä juuri tuossa. Mut palkassa se ei mitenkään tietenkään näy. Tätä pitää miettiä.
Ystäväni Poppy sai bloggaamisesta tarpeekseen. Onneksi on kuitenkin vielä olemassa tuo ihminen, elämässäni. Uskallan väittää, että meille on tässä pikkuhiljaa kehittymässä oikein hyvä ja syvä ystävyys. Olen siitä iloinen, sillä hyviä ihmisiä minä juuri elämääni tarvitsen. Ja Poppy on hyvä ihminen. Halaus hänelle ja toivottavasti nähdään pian.
Niin, miten se oli? Suihkuun? Mitä? Mä haluan vain mennä nukkumaan.
posted by Lostis at 9:09 PM
4 Comments:
Mä voin palata vielä....mutta eri muodossa!! ;)
Ollaan hyviä ja syviä, mielellään kiitos.
Pop
Poppydear, tuskin maltan odottaa! =)
Nautin sun vaiheiden seuraamisesta, mutta nyt on pakko avautua sanasta "permele". Siis sehän on perkele tai ei mitään. Tai jopa perrrkele tai per-ke-LE. Olen pahoillani, mutta "permele" tuo mieleeni erään munattoman vässykän jonka kanssa ammoin deittailin. Sen ihmisen tahtoisin vetää alas vessanpöntöstä. Se käytti sanaa "permele", kun kertoi kuinka oli ajanut kännissä autoa, koska oli "harmittanut" niin "permeleesti".
Saatana.
Siis tämähän ei liity sinuun mitenkään, mutta.
Okei, anonyymi, mä tykkään siitä sanasta, mutta voin kyllä jatkossa käyttää sanaa vittu. Mä kiroilen liikaa, siksi olen yrittänyt ottaa käyttöön noita "pehmeämpiä" ilmaisuja.
Kiitos kommentista!
Post a Comment
<< Home