Messuilua

Olipa päivä. Puuh. Onhan se vaihtelua duuniarkeen, käydä välillä messuilemassa ja muuta, mut on se vaan samalla niin vittumaista. Ihmiset ei osaa jonottaa vaan tunkevat liian liki, keskeyttävät, kakarat hyppivät pää edellä karkkikulhoihin, tavarat viedään käsistä, teinipojat avaavat pornosaitteja joka koneelle, populaa on karmeasti ja meteli on hirmuinen.

* * * * *

Täysin yllätyksettömästi mä olen ajatellut Yömiestä koko päivän. Huomaan hymyileväni idioottimaisesti vähän väliä, muistaessani jonkun lauseen tai sanan toissayöltä. Hassu tunne. Siitä on niin kamalan kauan, kun olen viimeksi tuntenut mitään tällaista. Mä näen hänet taas alkavalla viikolla. Mmm.

* * * * *

Mun veljeni soitti mulle tänään. Siis veljeni, joka ei koskaan soita mulle. Se kuulosti vähän masentuneelta (joo, sukuvika), mutta oli kiva jutella pitkästä aikaa. Se asuu nyt Kabulissa ja kertoi, että sille tarjottiin duunia Irakissa. Se miettii vielä, että ottaako se sen vastaan. Toivon, ettei. Vaikka Afganistankaan ei ole ihan rauhallinen maa, silti jotenkin musta tuntuu, että Irakissa on tuhat kertaa pahempi.

* * * * *

Kuumaan suihkuun, kahvia ja sitten nukkumaan.