Laimeita sanoja

Mun pitäis kirjoittaa jotain eilisestä. Mun pitäis tilittää hulluna tätä kummallista käännettä elämässäni. Mun pitäis kertoa miltä musta tuntuu... Mut mulla ei taida olla sanoja tai ne on kaikki liian laimeita.

Eilen oli mukava työpäivä. Mä sain positiivista palautetta mun pomolta ja se tuntui kivalta. Käsittelin melkein koko päivän kirjallisia reklamaatioita ja suorastaan ylitin itseni vastaamalla niihin ystävällisesti, ammattitaitoisesti, empaattisesti, mutta silti pysyen piinkovana kannassani. Duunikavereiden kanssa heitettiin ylilevotonta perjantailäppää.

Töitten jälkeen mä lähdin sitten sinne duunitapaamiseen. Sinne ilmaantui yllättävän suuri joukko väkeä, oli todella nastaa. Mulla meni siellä pidempään kuin piti, johtuen hyvästä seurasta ja runsaasta valikoimasta alkoholipitoisia juomia. Jutut jäi vähän kesken, mutta ehtiihän niitä jatkaa vaikkapa sitten pikkujouluissa. Mä keräsin kamani ja olin lähdössä, kun Yömiehen bestis karautti paikalle hakemaan autonavaimia mieheltä. Me juteltiin Yömiehen ja sen bestiksen kanssa vähän aikaa, sit Yömies tarttui mun hihaan ja kysyi, että saako se tulla mukaan tapaamaan Poppya ja Vanskua mun kanssa. Miten mä olisin voinut kieltää? Me hypättiin ratikkaan ja käveltiin Kurvista kantikseen, jossa nuo mainiot neidot olivat. Oli upeaa nähdä! Duunikaveri Tommikin ilmaantui sinne hetkeksi, mutta kovaan humalaansa vedoten poistui pian paikalta.

Mä olisin tahtonut jutella enemmän Poppyn ja Vanskun kanssa, mut Yömiehen läsnäolo esti mua. Se oli päissään ja tahtoi olla mun kanssa kahden. Me tultiin mun luo, valvottiin pitkään. Vai pitäisikö sanoa aikaiseen? Ei juurikaan nukuttu koko yönä.

Mä olen hirveän väsynyt nyt ja pieni pää on sekaisin kaikesta. Mä sain runsaasti hellyyttä ja silityksiä yöllä, tuo mies osaa pitää minusta kiinni juuri niin kuin haluan. Me oltais valtavan hyvä pari, mutta siitä ei tule mitään. Ei voi tulla. Mutta mä olen ajatellut nauttia näistä hetkistä sen kanssa. Siinä ei liene mitään väärää?

Yömies lähti aamulla, suunnistavat bestiksensä kanssa kohti Lahtea. Nauratti, kun hän totesi, että oli ajatuksissaan jo ottanut minut matkalle mukaan, kavereitaan tapaamaan. Kun me ollaan yhdessä, me ollaan toisillemme kaikki. Me nauretaan paljon, puhutaan paljon ja kosketellaan toisiamme koko ajan. Se tahtoo pitää mua kädestä kiinni ja silittää hiuksia, pitää mun kasvoja käsissään ja suudella. Viime yöhön kuului paljon sitä kaikkea.

Huomenna töihin. Tervetuloa moikkaamaan messuille!