Huonomielen aamu
Eilen illalla keräsin rohkeuteni ja surffasin verkkopankkiini. Maksoin osan laskuista sekä vuokran, mitään ei jäänyt... Ahdistaa kovasti.
Heräsin viideltä, kun kärpänen heittäytyi turhan tuttavalliseksi tullen suun ja korvien ympärille surisemaan. Inhoan sitä ääntä. Pienenä pelkäsin kärpäsiä just tuon surinan takia. Se sattuu korviin.
Aloin iltapuhteena tehdä listaa levyistäni. Se on jotain, mitä olen ajatellut tekeväni jo vuosia. Mulla oli hauskoja elämyksiä levyjä selatessa: "Ai, mulla on tämäkin!" "Ooo, just tämän levyn mä olen aina halunnut... ja mullahan on tämä!" Saa nähdä saanko listaa koskaan valmiiksi, uuvuin jossain vaiheessa.
Tämäkin päivä pitäisi jollain tavalla jaksaa. Kaikki on jotenkin niin raskasta. Elämässä ei ole mitään sisältöä, se on duuniin-nukkumaan-duuniin -kierre, oravanpyörä, jossa ei ole mitään mihin tarttua. Näin kävi ja tässä ollaan, vanhana ja väsyneenä, varsinainen luusereiden keisari.
Heräsin viideltä, kun kärpänen heittäytyi turhan tuttavalliseksi tullen suun ja korvien ympärille surisemaan. Inhoan sitä ääntä. Pienenä pelkäsin kärpäsiä just tuon surinan takia. Se sattuu korviin.
Aloin iltapuhteena tehdä listaa levyistäni. Se on jotain, mitä olen ajatellut tekeväni jo vuosia. Mulla oli hauskoja elämyksiä levyjä selatessa: "Ai, mulla on tämäkin!" "Ooo, just tämän levyn mä olen aina halunnut... ja mullahan on tämä!" Saa nähdä saanko listaa koskaan valmiiksi, uuvuin jossain vaiheessa.
Tämäkin päivä pitäisi jollain tavalla jaksaa. Kaikki on jotenkin niin raskasta. Elämässä ei ole mitään sisältöä, se on duuniin-nukkumaan-duuniin -kierre, oravanpyörä, jossa ei ole mitään mihin tarttua. Näin kävi ja tässä ollaan, vanhana ja väsyneenä, varsinainen luusereiden keisari.
posted by Lostis at 6:23 AM
2 Comments:
Luetteloiden teko on mullakin aina työn alla, sama kuin valokuvien laittaminen albumeihin. Kyllä se joskus tulee valmiiksi. Pääasia, että löytää ne vanhat lempilevynsä. Työorjuus on rankkaa. Jos koet sen junana, jonka vankina olet, eikä ovet avaudu kuin noilla mainitsemillasi pysäkeillä, on syytä huoleen. Kyllä ihmisellä on oikeus jäädä pois myös oman elämänsä tärkeillä pysäkeillä. Työn nykyinen rasittavuus on alkanut saada tuollaisia näköalattomuusoireita ihmisessä. Mutta uskaltaudun rohkaisemaan sinua katselemaan ympärillesi ja tempaisemaa jotain kivaa välillä, jos pidät näyttelyistä, museoista, kävelyistä, elokuvissa käymisestä, en tiedä mistä pidät, mutta tee alkuun edes kerran viikossa jotain ihan omaa. Sellaista, joka on sinun salainen paikkasi ja keitaasi. Taistele ! kyllä tiedän kuinka vaikeaa, mutta onnistuu, lupaan sen.
Helpottaa myös, kun ymmärrät, että ahdingon on aiheuttanut työnteon ja -sisällön muuttuminen viimeisen 15 vuoden aikana, kyse ei ole sinun muuttumisestasi.
Mulla on tuo lukeminen ja musiikin tekeminen, ne on mun omimmat jutut, joita tehdessä nautin eniten elämästäni. Viime aikoina olen vain ollut niin väsynyt ja kyllästynyt arkeen, että luovuuskaan ei tule esiin ja lukeminen tökkii.
Pitäisi olla enemmän ulkona, kävellä ympäriinsä, se on kanssa yksi juttu mistä tykkään.
Post a Comment
<< Home