Vilukissan paluu

Hellekausi taitaa olla päättymässä. Heräsin vilun tunteeseen. Täkki takaisin sänkyyn ensi yöksi. (Tosin meikäläinen nyt on sellainen vilukissa, että muut todennäköisesti äimistelevät, että mitähän se sekoilee.)

Kauan kaivattu rahapäivä on täällä. Tosin tällä kertaa, enemmän kuin koskaan, kyseessä on ns. tili tuli tili meni -tilanne. Vaan eipä vainoa pankki enää (ennen kuin teen sen taas).

Mies Menneisyydestä aloittaa ymmärtääkseni tänään kesälomansa. Kunpa tapaisimme taas. Tahtoisin painaa pääni hänen rinnalleen, laskea käteni lämpimälle iholleen. Tahtoisin halata, lujaa. (No niin. Eikö tästä jo puhuttu. Unohda koko juttu!)

Ilosaarirock mielessä. Aika monta vuotta tuli siellä oltua töissä ja nyt valtaa kaipuu. Taidan ensi vuonna yrittää päästä paikalle. Edellisestä kerrasta onkin vierähtänyt muutama vuosi. Vaan elävästi muistan, kun kieltäydyin myymästä kaljaa eräälle silloin alaikäiselle rokkitähdelle. "Etsä tiedä kuka mä oon?" -kysymykseen oli upeaa vastata: "Tiedän. Siks just mä en sulle myy."