Ahdistusta postiluukusta

Tuli ahdistusta postiluukusta oikein kaksin kappalein. Kirjeitä pankilta. En aio avata niitä, koska en halua lukea niitä. Viekööt sitten huomenna tililtä niitä sanktiomaksuja, minä en jaksa enää.

Kun ihminen tekee työtä kuitenkin sen 7,5 tuntia päivässä, voisiko olla liikaa vaadittu, että siitä saisi sen verran palkkaa, että sillä eläisi? Ei tulisi noita ylityksiä.

Törmäsin tuossa männä viikonloppuna vanhaan tuttavaan Joensuun ajoilta. Olimme molemmat juovukkeissa, ja tietenkin lupailtiin yhteydenpitoa ja kaikkea. Yllätys oli suuri, kun kyseinen herrasmies sitten eilen laittoi tekstaria ja ehdotti tapaamista! Eilen se ei onnistunut, mutta kenties ensi viikolla. Mainiota, en malta odottaa että pääsen seuraansa.

Pitäisi päästä hiustenleikkuuseen. Valtavan kuuma hiuspehkoni alkaa olla jo täysin ylipitkä. Olisi kiva kokemus saada ottaa se hetkeksi pois päästä ja katsoa kuinka paljon palelisi.

Surrur. Päässä miljoonan muun asian lisäksi taas se pikalaina.