Sijaistoimintoja ja unihahmoja

Menin nukkumaan vasta puoli neljältä viime yönä. Nukuin hirveän pitkään, harvinaista ja kummallista. Näin paljon unia. Eräässä unessa oli mukana kitaristilaulaja vuosien takaa, hurmaava yksilö, jota en ole tavannut moneen vuoteen. Outoa, miten alitajunta tuo noita elämässäni lähes esihistoriallisia tyyppejä joskus uniin.

Illalla menemme Lintsille Samin läksiäisiltaa aloittelemaan. Matka jatkuu kaupungin baareihin, mutta minä taidan tulla siinä vaiheessa kotiin. Lompakossa kun ei ole kuin kuitteja ja pari lounaria.

Pitäisi tiskata ja imuroida. Inhoan imuroimista. Saas nähä keksinkö taas jotain sijaistoimintoja. Usein niin käy.