Vuosi vaihtui Lostiksellekin

Vuosi vaihtui Helsingin Kivihaassa, kiivettiin korkealle mäelle, kilisteltiin kuohujuomaa ja halailtiin ja pussailtiin ystävien kesken.

Vaan aloitanpa alusta. Mies ja bestiksensä tulivat hakemaan mua ja ajettiin shoppailemaan. Ostettiin Alkosta boolikamat ja kaupasta tarpeet ruokaisaan makaroni-katkarapusalaattiin. Menimme miehen kotiin, minä laitoin ruoat valmiiksi ja rakensin boolin. Vieraiksi saapui seitsemän henkeä, joten yhteensä meitä oli kymmenen. Istuin pitkään tilittämässä Ninskin kanssa. Mies viihdytti vieraita, mutta kävi välillä hipaisemassa kättäni tai selkääni kuin huomaamatta. Yön edetessä ja humalan noustessa häivyimme siis ulos skoolailemaan, mies ystävällisesti tuki minua koko matkan jyrkkää kalliota ylös ja alas. Vieraat alkoivat poistua tahoilleen ja lopulta minä istuin Ninskin kanssa sohvan takana puhumassa kuolleesta rakkaastani, mies ja bestis tilittivät vuorostaan keittiössä. Kuulin miehen itkevän. Päätettiin Ninskin kanssa poistua paikalta, mutta mutkikkaiden vaiheiden jälkeen poistumisvuorossa olivatkin Ninski ja bestis. Minä ja mies valvottiin, itkettiin ja juteltiin. Hän sanoi minulle kauneimman lauseen, jonka olen koskaan häneltä kuullut: "Sä olet parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut." Aamulla herätessämme hän rutisti mut tiukkaan syleilyyn ja kertoi olevansa onnellinen, että olin jäänyt ja että hän saa herätä mun vierestä. Vietimme uskomattomia hetkiä peiton alla (ja ilman peittoa), kävimme suihkussa ja siivosimme hiukan, sitten mies tarjosi minulle upean päivällisen ravintolassa. Hän saattoi mut bussipysäkille ja suuteli minua hengästyttävästi. "Kuinka mä osaan nukkua enää ilman sinua?" Hänellä alkoi talviloma, mutta minä menen aamulla töihin. Tosin tunnen taas virtsatietulehduksen oireet, joten saatan joutua aamulla menemään suoraan lääkäriin.

Oli hyvin tunnepitoinen ja myrskyisä yö, mutta tämä vuoden ensimmäinen päivä on ollut minulle täydellinen. Olen kovasti rakastunut ja hymyä huuliltani ei voi pyyhkiä pois mikään.