Kutinaa & kehityskeskustelua

Nyt on kehityskeskusteltu oikein urakalla kaksi ja puoli tuntia. Olen melko tyytyväinen siihen, miten ja kuinka paljon sain ilmaistua asioita.

Olen aivan liian levoton ja ahdistunut ollakseni täällä nyt. Silti työvuorosta on yli puolet jäljellä eikä aika tunnu kuluvan millään.

Huokaus.

Pärstävärkistä lähtevät nahat, pakkanen ei sovi atoopikolle. Selän ihottuma on villiintynyt taas ihan täysin ja kädet ovat täynnä haavoja. Tulen hulluksi, kun minua kutittaa niin, että tekisi mieli hakea juustohöylä ja vedellä sillä ylimääräiset nahat helvettiin.

Mulla on aika paskamainen fiilis just nyt. Kehityskeskustelut ja muut on aina vaan sanahelinää, mut tätä työarkea ne ei muuta miksikään.

Pitänee surffata taas kaikki avoimet työpaikat läpi...