Vuosimaksu? Joka vuosiko?
Puuh.
Olenkos mä muistanut kertoa, kuinka paljon vihaan työtäni. No olen olen, tiedänhän mä sen.
Miten mä voin ahdistua siellä niin tolkuttomasti? Tai toisaalta, ehkä mä voisin esittää asian toisinkin. Miten mun asiakkaat voi olla niin saatanan typeriä?!? Asiakas soittaa tänään ihan hiilenä: "Mikä tässä laskussa on tää vuosimaksu? Mikähelvetin vuosimaksu?" Johon minä sitten selittämään, että se on sama vuosimaksu, joka sulta on veloitettu joka vuosi marraskuussa. "Mitä?? Maksoinko minä viime vuonnakin tämän saatanan vuosimaksun?" Johon minä, että joo, soitettuasi ensin tänne, että mikä se on tämä helvetin vuosimaksu...
Vedettiin töitten jälkeen lyhyet treenisessiot, akustista soitantaa. Tuntui hyvältä, mut harmittaa ettei ehditä enää kertaakaan treenata. No ehkä soundcheckissä ehditään ainakin pari biisiä. Sama se. Mä en ole hirveän innostunut, koska tiedätte-kyllä-kuka ei ole tulossa paikalle. No joo, kyllähän siitä sit pakostikin innostuu paikan päällä. Esiintyminen on sellasta. Ei kiinnosta pätkääkään, mut sitten kun on ne valot ja savukoneet ja yleisö. Sit nousee se vanha rokkimimmi esille. Se, joka esiintyy ihan vaan uhmasta ja laulamisen ilosta.
Mä kävin aamulla gynellä pitkästä aikaa. Tehtiin syöpäkontrollit, en oo kahteen vuoteen käynyt. Kaks viikkoa saa venailla lausuntoa. Mahtavaa. Toivottavasti kaikki on hyvin, mä en jaksais millään nyt mitään terveydellistä huolta enää enempää kuin jo on.
Tiedättekste mistä tietää, että mun elämässä on jokin tosi pahasti pielessä? Mä syön suklaata. Mä en syö koskaan suklaata, mut nyt mä mussutan Pandan tummaa kahvin kanssa.
Meniskö suihkuun vai istuisko tässä?
Olenkos mä muistanut kertoa, kuinka paljon vihaan työtäni. No olen olen, tiedänhän mä sen.
Miten mä voin ahdistua siellä niin tolkuttomasti? Tai toisaalta, ehkä mä voisin esittää asian toisinkin. Miten mun asiakkaat voi olla niin saatanan typeriä?!? Asiakas soittaa tänään ihan hiilenä: "Mikä tässä laskussa on tää vuosimaksu? Mikähelvetin vuosimaksu?" Johon minä sitten selittämään, että se on sama vuosimaksu, joka sulta on veloitettu joka vuosi marraskuussa. "Mitä?? Maksoinko minä viime vuonnakin tämän saatanan vuosimaksun?" Johon minä, että joo, soitettuasi ensin tänne, että mikä se on tämä helvetin vuosimaksu...
Vedettiin töitten jälkeen lyhyet treenisessiot, akustista soitantaa. Tuntui hyvältä, mut harmittaa ettei ehditä enää kertaakaan treenata. No ehkä soundcheckissä ehditään ainakin pari biisiä. Sama se. Mä en ole hirveän innostunut, koska tiedätte-kyllä-kuka ei ole tulossa paikalle. No joo, kyllähän siitä sit pakostikin innostuu paikan päällä. Esiintyminen on sellasta. Ei kiinnosta pätkääkään, mut sitten kun on ne valot ja savukoneet ja yleisö. Sit nousee se vanha rokkimimmi esille. Se, joka esiintyy ihan vaan uhmasta ja laulamisen ilosta.
Mä kävin aamulla gynellä pitkästä aikaa. Tehtiin syöpäkontrollit, en oo kahteen vuoteen käynyt. Kaks viikkoa saa venailla lausuntoa. Mahtavaa. Toivottavasti kaikki on hyvin, mä en jaksais millään nyt mitään terveydellistä huolta enää enempää kuin jo on.
Tiedättekste mistä tietää, että mun elämässä on jokin tosi pahasti pielessä? Mä syön suklaata. Mä en syö koskaan suklaata, mut nyt mä mussutan Pandan tummaa kahvin kanssa.
Meniskö suihkuun vai istuisko tässä?
posted by Lostis at 8:44 PM
6 Comments:
Voi, kyllä suklaanautinnon voi ottaa ihan positiivisenakin, eikös vaan?
Lääkäristä - varasin juuri ajan, kun edellisestä kerrasta on luvattoman kauan. Sitä on joskus vaan liian huoleton ja änkeää vastaanotolle vasta, kun on muka oikeasti "tarve"...
Marleena :)
Toi mun suklaaheitto olikin tavallaan tarkoitettu niin, että nyt on maailmankirjat sekaisin, kun meikäläinen syö suklaata. Sekaisin voi olla elämä positiivisellakin tavalla, kuten mulla nyt... (punastun pienesti).
Olen huomannut sen positiivisen pilkahduksen blogissasi. Hyvä niin :)
Minä vaan syön suklaata niin iloon kuin murheeseen ja etenkin talvella!
Mä olen siitä kumma, etten syö suklaata enkä karkkia. Joskus (hirmu harvoin) syön kahvin kanssa jonkun ihan tavallisen kotipullan. Siinä on mun makeansyömiset. Popcornia syönkin sitten aivan liikaa. Se on mun juttu :)
Kivaa, Marleena, että piipahdit täällä Supermarketissa.
Ne ihanat asiakkaat.... kiva lukea, kun sulla tuota onnea on ilmassa väräjämässä. Aah, melkein kade olen - no en. Sinä sen onnen ansaitset.
Mäkään en ole namikisu, suolainen on mun juttu, mutta joskus on tuo suklaa ollut haitaksi asti himotuksen kohteena, tainnut mulla kyllä korvata sek...alaisia puutteita, sulla ei sama syy sovi juuri nyt ;-)
Katili :)
Halaus.
Post a Comment
<< Home