Jag minns en dröm om snö...
Haikeansurulliseen lauantaihini on kuulunut valikoima Kentin haikeimpia ja surullisimpia biisejä. Pesin pari koneellista pyykkiä ja tein sitä kauan kaivattua perunamuusia ja jauhelihakastiketta. Söin itseni ihan soikeaksi, oli todella hyvää!
Muutoin olen sitten vain ollut, lukenut ja opetellut biisejä. Päätä särkee taas, en saanut kuin kahden tunnin unet. Tämä alkaa olla aika kestämätön tilanne.
Muutama idiootti on löytänyt minut ja blogini. Semmoisia ääliöitä, jotka tavallaan tuntevat mut tosielämässä, mutta eivät uskalla tavatessa muuta kuin tuijottaa rintojani hypnotisoituneena hetken aikaa. Runkkareita ja mammanpoikia, kusipäiden kuninkaita. Harmittaa.
Olispa joku, jolle vois soittaa. Nyt olis kiva jutella jonkun kanssa.
Muutoin olen sitten vain ollut, lukenut ja opetellut biisejä. Päätä särkee taas, en saanut kuin kahden tunnin unet. Tämä alkaa olla aika kestämätön tilanne.
Muutama idiootti on löytänyt minut ja blogini. Semmoisia ääliöitä, jotka tavallaan tuntevat mut tosielämässä, mutta eivät uskalla tavatessa muuta kuin tuijottaa rintojani hypnotisoituneena hetken aikaa. Runkkareita ja mammanpoikia, kusipäiden kuninkaita. Harmittaa.
Olispa joku, jolle vois soittaa. Nyt olis kiva jutella jonkun kanssa.
posted by Lostis at 6:54 PM
8 Comments:
En tiedä, onko tästä MITÄÄN apua, mutta jos jonain päivänä jaksat, minä mielelläni kokeilisin perunamuusiasi. Ja kuuntelisin, jos haluaisit jutella.
Voi Poppykulta. Toki kutsun sut perunamuusille joskus, postimerkin kokoiseen kämppääni. Ehkä sitten, kun olen joskus nukkunut? Noissa jutteluhommissa mä olen yleensä enempi se kuuntelija, mut sitäkin voi kokeilla...
Kiitos muruseni, olet ihana.
Kentillä todella on hienoja, vähän haikeaahkoja melodioita ja ihanat sanat, mitä nyt ruotsia ymmärrän. Perunamuusi täyttää aina, siinä on niin tiivistetyssä kasassa monta perunaa, ettei osaa varoa määrän kanssa, minä ainakaan. Minä olen lohdutellut itseäni katsomalla Johnny Depp leffoja neloselta, kohta alkaa Ed Woods, joka on aikamoisen ihana, hauska, mutta haikea kuvaus ohjaajasta, joka teki b-luokan scifileffoja 60-luvun alussa, nyttemin ne ovat jo kulttiluokkaa, mutta eivät varmaan ihan aikoinaan. Ja Johnny on Johnny, nam !
Johnny on hyvä lohtu tilanteeseen kuin tilanteeseen, mielestäni. Minä olen uppoutunut pelaamaan Mahjongia illan ratoksi. Kohta vetäydyn koneen äärestä kirjan ääreen ja toivon unta. Kunpa vain...
Minusta taas metrilaku auttaa masennukseen ja
moniin muihinkin vaivoihin / vainoihin! :)
Hehee, Velikulta, vai metrilaku! Päivän hymytys.
Sitkeästi se vaan jaksaa käydä lukemassa minun mänttejä ongelmia :)
Olen ollut viime aikoina vähän laiska lukemaan blogeja, pitänee päivittää tiedot sun kuulumisista pikimmiten. Viisi tuntia miehen kotiintuloon, tässähän sitä aikaa siis on!
No mullehan ei nyt varsinaisesti kuulu yhtään mitään, joten et sä ole mitään menettänyt, Tiiaseni.
Post a Comment
<< Home