Öitä!

Huuh. Olipa keikka. Bändi oli ihan parhaimmillaan ja oli todella mahtavaa nähdä kavereita. Arin tapaaminen oli tietty ihan huippua, kuinka mä rakastankaan sitä ihmistä. Mun paras ystäväni. Se tietää musta kaiken, ja silti pitää minusta, voiko sen parempaa ollakaan?

Tällaiset illat, ne on elämän suola. Pieni hymy huulilla lähden tästä pesulle ja nukkumaan. Hyvää yötä!

(Aamulla taas elämä on ihan paskaa, sen takia oli pakko postata tällainen onnellinen kirjoitus välillä...)