Toivo

Ihan noin selvennykseksi eiliseen kirjoitukseeni, kyllä minä kantani jo perustelin ja lähestyin pomoporrasta. En silti usko, että mitään tapahtuu, sillä olenhan vain yksi niistä monista, jotka haluavat edetä.

Ulkona vaikuttais olevan oikein lämmin päivä tulossa. Mainiota. Joudun juoksemaan kohta ympäri Pasilaa. Ja töistä pääsen vasta ysin maissa himaan. Joudutte odottamaan sinne saakka fiiliksiäni kämpästä!

Tiedättekö, vaikka se ei olisikaan juuri sellainen kuin haluan, vaikka päätyisin hylkäämään koko asunnon, minua ei todellakaan harmita tämä episodi. Nimittäin onhan niitä mahdollisuuksia muitakin! Olen saanut ripauksen toivoa elämääni! Ehkä kaikki ei aina menekään ihan päin helvettiä ihan koko ajan.

Nyt raahaudun suihkuun ja sitä kautta liikkeelle. Palaan asiaan illalla.