Opetuksia ja ilmabassoa

Supermarketin sunnuntai on ollut aika tavallinen. Olen tiskannut, pessyt pyykkiä, tehnyt ruokaa, lukenut ja nauttinut yhden elokuvan. Kuuntelin myös mainioita levyjä ja soitin ilmabassoa niiden tahdissa. Olen myös vaihtanut sänkyyni puhtaat, tuoksuvat lakanat ja toivon kovasti, että saisin ensi yönä nukuttua. Muutoin en kestä huomista työpäivää. Kaksi aamua, sitten loma. Tuo kauan kaivattu...

Olen ollut huolissani ja peloissani, mutta en ole uskaltanut edes kirjoittaa siitä. Minun tätini, edesmenneen äitini sisko, on joutunut sairaalaan. Hänellä todettiin se sama kilpirauhasen vakava toimintahäiriö, joka osaltaan aiheutti äitini kuoleman. Onneksi se tädilläni näyttää löytyneen tarpeeksi aikaisin, häntä voidaan hoitaa. Hän on minulle kovin tärkeä ihminen enkä haluaisi menettää häntä ihan vielä. Hän on ainoa, jonka kanssa voin puhua äidistäni. Jakaa muistoja ja tunteita. Hän muistuttaa äitiäni kovasti, kuten minäkin. Olemme samasta puusta. Aion matkustaa tätiäni tapaamaan lomalla. On pidettävä mielessä, että jokainen kerta voi olla viimeinen. Sen olen oppinut kantapään kautta.

Mies menneisyydestä lähetti eilisillan ja yön aikana noin 16 tekstiviestiä. Tapaan hänetkin lomallani. Ehkä satutan itseni uudelleen, ties kuinka monetta kertaa hänen kanssaan. Ehkä se on ainoa keino minulle saada läheisyyttä.

Olen kovin, kovin väsynyt.