Väsynyttä nurinaa

Tänä aamuna herätyksen alkaessa soida meinasi päästä itku. Olen niin väsynyt. Töihin on silti lähdettävä. Tämäniltaiset treffit ystävien kanssa ovat vasta kahdeksalta enkä tajua kuinka pysyn hereillä sinne asti töistä päästyäni. Huominenhan mulla on toki vapaata, mutta en kai voi nukkua koko sunnuntaita?

Yritän jaksaa ensi viikon sairaslomailematta. Sitten mulla on onneksi se loma.

Mä olin saanut kutsun terveystarkastukseen, koska olen ollut niin paljon sairaslomalla. Saman kutsun on saanut vain yksi työkaverini, jolla on myös paljon poissaoloja. Joudun siis erikseen syynättäväksi ja kytättäväksi, olen siitä ihan helvetin harmissani.Tekisi mieli jättää menemättä, mutta se on kai ihan velvollisuus, joten pakko kai se on.

Eilen olisi ollut paljon blogattavaa, mutta Blogger oli nurin koko illan, enkä näin ollen voinut kirjoittaa. Nyt eiliset asiat tuntuvat kovin kaukaisilta jo, väsymys on vienyt ne mennessään. Lähden tästä töihin ja palailen taas nuokkumaan tähän koneen ääreen jossain vaiheessa. Lystikästä lauantaita kaikille!