Sekavia tunteita
Olen hämmentynyt. Kävin siis lääkärissä aamulla. Ja mikä lääkäri!! En ole koskaan yllättynyt noin positiivisesti. Antoi minun itkeä, jutteli rauhallisesti, kyseli paljon ja kertoi vielä enemmän. Antoi reseptit nukahtamislääkkeeseen ja mielialalääkkeeseen. (En tosin pysty lääkkeitä hakemaan kuin vasta tilipäivänä.) Hän antoi mulle ohjeita ja neuvoja myös jatkohoidon suhteen ja toivoi, että menen käymään hänen luonaan kuukauden-parin kuluttua, jotta hän voi tarkistaa lääkkeiden annostukset ja vointini. Oi, mikä ihana kokemus!
Menin sitten aika herkillä töihin, mutta päivä sujui ihan kohtalaisesti kumminkin. Itkin vain kerran vessassa pikkuisen.
Mutta sitten: luin sähköpostini. Poppy! Tuo rakas suloinen ystävä oli lähettänyt mulle meiliin tervehdyksen Tukholmasta, kuvan muodossa. Tulin tosi iloiseksi, tajusin, että maailmassa on aika hienoja asioita sentään, ja ihmisiä. Kiitos, Poppy-muru, olet ihana.
Nyt alan olla taas niin väsynyt, että itkettää. Mutta onneksi olen kotona, voin valuttaa ihan vapaasti. Lämmitän eilisen ruoan jämät (nam!) ja yritän rauhoittua. Lämpimät kiitokset Biponalle ja muille, jotka ovat olleet hengessä mukana. Lähetän teille kaikille lujan halauksen.
Menin sitten aika herkillä töihin, mutta päivä sujui ihan kohtalaisesti kumminkin. Itkin vain kerran vessassa pikkuisen.
Mutta sitten: luin sähköpostini. Poppy! Tuo rakas suloinen ystävä oli lähettänyt mulle meiliin tervehdyksen Tukholmasta, kuvan muodossa. Tulin tosi iloiseksi, tajusin, että maailmassa on aika hienoja asioita sentään, ja ihmisiä. Kiitos, Poppy-muru, olet ihana.
Nyt alan olla taas niin väsynyt, että itkettää. Mutta onneksi olen kotona, voin valuttaa ihan vapaasti. Lämmitän eilisen ruoan jämät (nam!) ja yritän rauhoittua. Lämpimät kiitokset Biponalle ja muille, jotka ovat olleet hengessä mukana. Lähetän teille kaikille lujan halauksen.
8 Comments:
Voi miten hyvä, että ilahduit. Sitä vähän toivoinkin, koska lähetin sen kuvan kiitokseksi. Kaikista kommentoijista, jotka toivoivat tarinaa journalistista, sinä olit ainoa, joka muistutti minua siitä, että journalistillakin on tunteet ja minun pitäisi muistaa ne. Niin tein ja kysyin, mitä mieltä hän on siitä, että kertoisin meidän historiamme kokonaan. Journalisti vastasi, että tietenkin, jos se on minulle tärkeää ja me kyllä selviämme. Tuli hyvä mieli. "ME". Ei vain "minä" enää, vaan me. Ja huomenna kävelen taas jossain tuntemattomassa Tukholmassa ja ajattelen sinua, kun näen jotain kaunista. Halauksia.
Olen iloinen, että hän sanoi "me"! Semmoinen tuntuu aina hyvältä.
Kenties minäkin palaan tuonne rakkaaseen kotikaupunkiini vielä. Tallailen Västmannagatania ja muistelen menneitä. Jospa olisi jo aika sanoa hyvästi Rakkaalle, en tiedä.
Halaus.
Kiitti, Turisti. Kyllä mä näiden asioiden kanssa olen aika yksinäni ollut. Mutta nyt ehkä alkaa pikkuhiljaa nousu. Förhoppningsvis.
Bipona, mäkin olen jotenkin hämilläni ja vähän liikuttunut tästä kaikesta. Kunpa saisin jo ne lääkkeet, se auttaisi nukkumaan ja sitä kautta parantaisi myös oloa.
Olet mulle rakas.
Auringonkukka, kiitos. Se oli mulle vaikeaa, tuo lääkäriin meno, koska mä olen aina ollut kaikkien mielestä niin vahva, kova jätkä, joka ei apua tarvitse. Nyt on vain tullut aika todeta, että kukaan meistä ei pärjää ihan itsekseen, en edes minä.
Hei Eksynyt, tuo lauseesi "Kenties minäkin palaan tuonne rakkaaseen kotikaupunkiini vielä. Tallailen Västmannagatania ja muistelen menneitä. Jospa olisi jo aika sanoa hyvästi Rakkaalle, en tiedä." sai minulla kyyneleet silmiin. Ihan kuin omasta elämästäni, kaupunki ja katu vain väärä. By the way, kaikki muuttuu varmasti pian hyväksi, paljon voimia sinulle!
Kata, kiitos. Sinullekin voimia toivotan halauksen kera. Rakkaiden hyvästely on rankkaa puuhaa. Minä olen ajatellut viedä kihlasormukseni Rakkaani haudalle, mutta en tiedä pystynkö siihen. Ehkä sen aika tulee.
Nukahtamislääkkeet ovatkin tosi halpoja, Triinu, huomasin. Ne toiset lääkkeet ovat sitten vähän kallimmat ja tili on miinuksella. No, toisaalta, voisinhan minä ne kortilla käydä höyläämässä kun on se tili jo muutenkin ylitetty.
Kiitos rakkaat, kun olette niin ahkerasti kommentoineet tätä mun askeltani. Tulee sellainen olo kuin olis kerrankin tehnyt jotain oikein!
Post a Comment
<< Home