Helvetti, yöllä

Enpä olisi uskonut: sain terveysasemalta ajan jo täksi päiväksi. Samalle kellonlyömälle kuin alkaisi työvuoro. Soitin töihin ja sanoin tulevani, mutta myöhässä. Nyt jännittää. En ole puhunut kenellekään ns. ammattilaiselle masennuksestani koskaan vapaaehtoisesti.

Viime yö oli helvettiä. Nukuin vartin, heräsin, valvoin tunnin ja nukahdin taas vartiksi. Selkää särki ja vitutti, kun oli itkettävän väsynyt, mutta ei saanut kunnon unta. Kuin olisi mennyt suoraan helvettiin, kulkematta lähtöruudun kautta.

Toivon, että saan lääkärissä suuni auki. Etten istu vain mykkänä tai vaihtoehtoisesti ala taas vähätellä, että kyllä tämä tästä, ei minulla mitään.