Ihan hanurista.

On aivan liian kylmä, että voisi kuvitellakaan tekevänsä mitään muuta kuin istuvansa villasukat jalassa viltin alla kirjaa lukemassa. Olen virallisesti avannut kylmyyskauden hankkimalla kynttilöitä. Säälittävä korvike lämmölle ja valolle, auringolle.

Huomenna töihin. Sain juuri viestin Santerilta, houkutteli kaljalle, kuinkas muuten, juuri silloin, kun en voi lähteä.

Olenko minä koskaan tilittänyt, kuinka paljon rakastan kaiuttimiani? Nyt tilitän. Omistan aivan helvetin upeat kaiuttimet. Ne ovat kaksikymmentä vuotta vanhat Pioneerit. Iästään huolimatta niiden ulos luovuttama soundi on täydellinen, keskitaajuudet soivat, basso tärisyttää jalkoja, juuri niin kuin pitääkin, pehmeänä ja sointuvana. En vaihtais. Nyt kuuntelen Weeping Willowsia ja mietin joko voi mennä nukkumaan. En tiedä mitä kello on, kaikki kelloni ovat joko pysähtyneet tai väärässä ajassa. Taidan jättää kellonajan omaan arvoonsa ja tehdä niin kuin oikealta tuntuu.

Löysin Laskurin viittaajista kumman linkin, jonka kautta blogiini pamahdetaan päivittäin. Sivuston nimi on Alvari.info ja se kertoo olevansa "työelämän keskustelufoorumi, mielipiteenvaihtokanava työpaikan arkeen". Sivustolla luvataan linkkejä muille työelämän keskusteluareenoille ja työelämää käsitteleviin nettipäiväkirjoihin. Linkkilistalla sitten komeilee tämmöinen otsikko: "Myyjä Supermarketissa". Joo-o. Kannattaisikohan lukea blogia ensin vähän matkaa ja päätellä sitten, että onko blogini työelämää käsittelevä nettipäiväkirja ja olenko ammatiltani myyjä ja olenko töissä kaupassa/supermarketissa? Minä vastaisin noihin kaikkiin notta ei. Ja kuinka ollakaan, yritykseni löytää jokin palautelomake tahi muu vastaava yhteystieto, oli täysin turha, sellaista ei löytynyt. (Löysin minä yhden ylläpitäjän tms. sähköpostiosoitteen, johon sitten laitoin meiliä ja pyysin poistamaan linkin.)

Pesukone linkoaa voimallisesti tuossa metrin päässä. Ei oikein jaksa keskittyä eikä mulla ole asiaakaan. Elämäni on ihan hanurista.