Kälätyskaipuu ja kaktus

James Dean -boksini on tullut. Kolmen leffansa lisäksi tuntikausia dokumentteja, ensi-iltakuvauksia, koekuvauksia. Muistatteko te sen kohtauksen Eedenistä itään -leffassa, jossa Deanin hahmo Cal antaa isälleen syntymäpäivälahjaksi kovalla riskillä ja työllä tienaamansa rahat. Isä ei halua ottaa niitä vastaan ja hylkää poikansa rakkaudenosoituksen. Cal romahtaa, ripustautuu isänsä kaulaan, itkee ja vaikeroi. Isä työntää poikansa pois halaamatta tätä takaisin. Cal lähtee uikuttaen ovesta ulos. Mä olen aina elänyt hirveän vahvasti tunteella mukana siinä kohtauksessa, samaistunut siihen Calin hahmoon. Myös Nuori kapinallinen sisältää noita kohtauksia, tietenkin, joihin olen voimakkaasti samaistunut. Rakastan niitä leffoja, ja nyt mulla on ne omana! Jipii.

Mulla on 38,2 astetta kuumetta ja ääneni on mennyt. Nielussani asuu kaktus tahi siili.

Pitäisi purkaa tuo Yömiehen juttu kokonaisuudessaan jollekin. En ole kertonut täällä kaikkea, enkä voikaan. Tällaisina hetkinä harmittaa, että ei ole ketään kelle puhua. Pitäisi saada tilittää, kälättää, analysoida ja purkaa.

Huokaus. On tyydyttävä tähän, hentoon kaipuuseen.