Iloa ja pölyä

Ihanaa olla kotona. Vapaalla. Kokonainen viikonloppu ilman mitään sitoumuksia tai sopimuksia.

Pitkästä aikaa oli kiva työpäivä. Pikkupomo oli hyvällä tuulella ja kun kysyin siltä neuvoa kinkkisessä keississä, se ei alkanut viisastella eikä nokittaa vaan neuvoi mua ja kummasteli keissiä mun kanssa. Puolivälissä työpäivää se kysyi onko mulla paljon keskeneräisiä juttuja. Mä totesin, että viimeistä viedään. Se tuuppasi mulle oppilaan ja sanoi, että ole loppupäivä siinä, kun Tomi harjoittelee. Mukavaa.

Postista tuli ilmoitus saapuneista levyistä, en vain millään viitsis lähteä niitä postista hakemaan. Laiskottaa. Ajattelin tehdä ruokaa (hapanimelää possua ja riisiä), mutta riisi olikin loppu. Jospa istuisi vain hetken ja lähtisi sitten postiin ja sitä kautta riisikauppaan.

Poikapieni kävi työpaikalla. Tulin niin iloiseksi! Halasimme pitkään ja se puhui kuin olisi kaivannut minua. Lähtiessään halasi uudestaan. Toivotti hyvää kesää, mun loma alkaa ennen kuin se palaa sairikselta. Sitten ollaan viikko yhdessä töissä ja alkaa sen loma... Mainitsin sille, että me muutetaan yhdessä sit Hämeenlinnaan syksyllä, se halus kuulla koko jutun ja myöntyi nauru silmissä: "joo, muutetaan vaan!" Kiva kun saa haaveilla...

Uskallan toivoa, että tämä olisi hyvä viikonloppu. Ei masennusta vaan rauhaisaa oleilua. Pitää pysyä erossa alkoholipitoisista juomista ja yrittää vain relata. Tosin siivousta pitäis harrastaa... Edes vähän. Mea miettii tuolla kanssa siivousta ja tietenkin mulle tuli mieleen, että nyt ei äitivainaa katsois hyvällä tyttärensä kotia. Ne pinot on vain kasvaneet ja pölykoirista kasvoikin pölyelefantteja.

En aio ajatella sitä nyt.